
B2B-PEILIKUVIA


Nousussa on erikoistumisen trendi, jossa myyntiprosessin eri vaiheita suorittavat todelliset spesialistit. Sales process engineering on vallalla. Myyntiprosessi pilkotaan atomeiksi ja kootaan uudelleen. Kullakin vaiheella on omat toteuttajana. Puhutaan hunter/farmer-myyjistä. Liidigeneraattorit ja KAMit ovat arkipäivää. Jonkin roolin tehtävänä on vain pitää toisen kalenteri riittävän täynnä asiakaskohtaamisia, joissa apuna on pre-sales-resurssi joka siirtää pallon taas eteenpäin esim. yhteyspäällikölle tarjouksen tekemistä varten. Ja clousaaja astuu mukaan sitten seuraavaksi…?
Taylorismi kukoistaa ja on perusteltavissa erikoistumisen ja skaalautumisen argumentein. Kronologinen myyntimalli väistyy vanhanaikaisena ja hitaana käsityönä. Erikoistutaan, tehdään asioita ketterästi päällekkäin, säästetään aikaa ja kotiutetaan kaupat nopeammin.
Kasvavien myyntitavoitteiden maailmassa tämä skenaario on perusteltavissa myyntijohdolle. Mutta onkohan asiakas samaa mieltä?
Toisaalla. Digitaalinen voimaantuminen ja digitaalinen työkalupakki mahdollistavat yksittäisen myyjän toiminnan sekä markkinoinnin että myynnin toteuttajana. Myyjä on oma markkinointinsa. Marketing automation työkalut kytketään yrityksen omaan CRM-järjestelmään. Myyjä vastaa itselleen nimetyn asiakaspotentiaalin ensimmäisestä kampanjakontaktista aina jälkimarkkinointiin asti hyödyntäen markkinoinnin automatiikkaa ja valmiita, prospektin reaktion mukaan muokkautuvia markkinointi- ja myyntiviestejä. Myynti jakaa näitä viestejä ja sisältöjä myös sosiaalisen median kanavissa aktivoimassa prospekteja inbound-yhteydenottoon ja myyntidialogin aloittamiseen. Tuleva asiakas tavataan kun hetki on oikea ja asiakas on valmisteltu ostamaan.
Digitaalisessa maailmassa tämä skenaario on perusteltavissa diginatiiveille. Mutta onkohan myynnin toteumia katselmoiva myyntijohto samaa mieltä?
Kirjoittaja: Kimmo Luoma
ps. Julkaisin tämän blogauksen 1.kerran 1.10.2013. Edelleen allekirjoitan joka sanan!
B2B-myyjän painajainen: downgrade. Alaskirjaus. Myyntistatuksen muutos epätodennäköisemmäksi. Kukapa siitä haluaisi puhua näinä kasvavien myyntitavoitteiden aikoina? Tai suunnitella siihen liittyviä myynnin ja markkinoinnin prosesseja. Sehän on sama kuin ennustaisi epäonnistumista…
Kuitenkin fakta on se, että osa myyntivalmiistakaan liideistä ei johda kaupalliseen lopputulokseen. Osa ei etene edes myyntimahdollisuuksiksi, osa ei lopulta clousaannu voitollisesti. Miten markkinointi-ja myyntiprosessit ottavat kantaa näihin tilanteisiin? Aika heikosti. Usein ne nähdään lineaarisina polkuina, jotka ovat mallinnettu jyräämään vain eteenpäin: kontakti, prospekti, markkinointivalmis liidi, myyntivalmis liidi, tarjous ja close. Ja mittaaminen keskittyy tietenkin vain konversioon eteenpäin. Mutta olisiko syytä olla käytännöt, kriteerit ja mittarit myös takaisinkytkennälle? Syntyisikö sellaisista esim. kilpailuetua jatkoa varten? Miksi paluu on liidille kielletty ajosuunta?
Klassinen haaste on toiminta myynnille dedikoitujen myyntivalmiiden liidien kanssa. Läpinäkyvyys heikkenee olennaisesti, koska liidin omistaa nyt tyypillisesti yksittäinen myyjä. Koko organisaatio, myyntijohtokin, on riippuvainen myyjän toiminnasta ja siihen liittyvästä CRM-raportoinnista. Mikäli organisaation CRM-prosessit ja dokumentointikäytännöt ovat epäselvät, riskit kasvavat entisestään. Myynti ei välttämättä yksin kykene objektiviisesti tarkastelemaan liidin tai myyntihankkeen statusta – vaan toiveajattelun määrä kasvaa samassa suhteessa clousauspäivän etääntymisen kanssa. Tällaisiin tilanteisiin tarvitaan myyntijohdon työkaluja ja aktiivista johtamista. Myyntiprosessin tarjousvaiheen todennäköisyys-estimaatteja kannattaa johtaa voimakkaasti ja lisätä mukaan myös myyntihankkeen ajallisesta kestosta rakennettu ”leikkuri” näille todennäköisyyksille. Todennäköisyyden laskun on käynnistettävä sarja sekä myynnin ja myyntijohdon että markkinoinnin toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on aktivoida asiakasta ostopäätöksessään. Myyntijohdon kanssa tehty yhteiskäynti tai markkinoinnin ABM-toimenpiteet voivat auttaa, JOS ongelmat tunnistetaan ajoissa.
Pahinta on antaa myyntivalmiista liidistä rakentuneen myyntihankkeen vain ”nukkua rauhallisesti pois” hautaamalla se myynnin mustaan aukkoon. Tällaiset tarpeettomasti tarjouskannassa hiipuvat myyntimahdollisuudet paitsi vääristävät tarjouskantaa, myös aiheuttavat markkinointiviestinnän tarpeettoman katkon näihin kyseisiin yrityksiin. Kyseinen yritys on vaille kaupallisen prosessin todellista statusta ja vain myyjän panttivankina.
Lisäksi pitää muistaa, että tarjousvaiheeseen edennyt B2B-liidi yleensä indikoi kysyntää. Asiakkaalla on siis tarpeita, tällä kertaa vain valinta osui toisaalle. Markkinoinnin näkökulmasta on tärkeää erottaa tällaiset uudelleen markkinointivalmiiksi liideiksi palaavat kontaktit perinteisistä uusasiakashankinnan toimenpiteistä. Päättäjät on identifioitu, asiakkaan tilanne tunnetaan, samoin asiakas tuntee tarjoavan yrityksen. Todellista kilpailuetua tulevaisuutta varten onkin saavutettavissa rakentamalla näille paluumuuttajille oma markkinointi-ohjelmansa, jossa pyritään hyödyntämään yrityksistä kerättyä informaatiota esim. päättäjien, ostoikkunoiden ja ostomaturiteetin osalta. Tällaisissa tilanteissa on luontevaa pohtia Account-Based Marketing-malleja osana markkinointi-ohjelmia.
Pidä liidit pois myynnin mustasta aukosta – 3 vinkkiä hallittuun downgreidaamiseen:
1.Lisää aika CRM-kriteeristöön
Aika on armoton konsultti. ”Kun pitkistyy – niin mutkistuu”. Mittaa myyntiprojektien ajallista kestoa ja pisteytä todennäköisyyksiä sen perusteella. Kun todennäköisyys on pysynyt paikallaan pitkään tai laskenut, niin käynnistä myynnin, myyntijohdon ja markkinoinnin toimenpiteitä. Ota myyntijohto mukaan asiakasdialogiin ja käynnistä markkinoinnin yrityskohtaisia ABM-toimenpiteitä esim. referenssiasiakkaita hyödyntäen.
2.Mittaa ja palkitse myös paluumuuttoa
Myyntijohdon pahimpiin vihollisiin kuuluvat epätietoisuus, hiljaisuus, keskeneräisyys. Myyjä tai asiakas ei uskalla kertoa todellista tilannetta. Myyntimahdollisuus on vaarassa hiipua myynnin mustaan aukkoon. Kannusta myyntiä tunnustamaan ja tunnistamaan nämä tilanteet, jotta voit aloittaa korjaavat toimenpiteet ajoissa. Palkitse myyntiä myös paluumuutosta: myyntivalmis liidi ei edennyt, joten takaisinkytkennällä on syntynyt ”uusi” markkinointivalmis liidi. Mukaan myynnin scorecardiin?
3.Integroi markkinointi osaksi myyntiprosessia
Älä jätä myyntivalmista liidiä yksi myyjän vastuulle. Rakenna markkinointiohjelma myös tällaisille liideille. Kyse ei enää ole uusasiakashankinnan viesteistä, vaan olennaista tällaisessa BOF (Bottom-Of-Funnel) –vaiheessa on argumentoida yrityksesi vahvuuksia ja ydinviestejä sekä auttaa asiakasta ostamaan tarjoamalla hänelle työkaluja bisnescasen laskemiseen: kuinka ratkaisusi avulla hän säästää rahaa tai saa lisää tuottoja.
Teksti: Kimmo Luoma
Data-Driven Marketing.
Toisaalta tapa tarjota potentiaaliselle asiakkaalle juuri hänen tarpeeseensa räätälöityä hyötytietoa ostamisen tueksi, toisaalta myyntiorganisaatioiden kilpajuoksua tunnistaa ja kotiuttaa potentiaaliset, liikkeellelähteneet asiakkaat ennen kilpailijoita.
Data on tiedusteluaineistoa, jota markkinointiorganisaatioiden on kerättävä luodakseen kilpailuetua ja ottaakseen asiakkaasta kiinni yhä aikaisemmin. Peli kuitenkin vaikeutuu jatkuvasti. Yhä useammin B2B-asiakkaat haluavat säilyttää anonymiteetin mahdollisimman pitkälle ostoprosessillaan. He vertailevat vaihtoehtoja, keräävät tietoa verkosta, jättävät toki digijalanjälkiä itsestään – mutteivat suostu tunnistautumaan (esim. ladattavilla materiaaleilla, gated content) ja näin putoamaan toimittajakandidaattien markkinoinnin ja myynnin prosesseihin. Markkinointiteknologia vastaa haasteeseen esim. yhä kehittyneemmällä www-analytiikalla, entistä paremmin suunnitelluilla pehmeiden ja kovien kehotteiden kombinaatioilla sekä viilaamalla vaikkapa prediktiivistä, ennakoivaa lead scoring-pisteyttämistä yhä eksaktimmaksi. Tavoitteena edelleen kerätä ja tunnistaa potentiaalisia liidejä ennen kilpailijoita.
Nykytila asettaa kehityspaineita liidiprosessin molempiin päihin. Ensinnäkin, kiristyvän kilpailun, kasvavien myyntitavoitteiden ja toisaalta harvenevien (tunnistautuneiden/tunnistettujen) liidien maailmassa on markkinoinnin otettava aloite taas itselleen – ei ole aikaa odottaa asiakkaan ensi siirtoa, digijalanjälkeä. Markkinatalouden dynamiikka ja lainalaisuudet takaavat, että odottelu ns. sataa kilpailijoiden laariin. He eivät odotelleet – vaan menivät outbound-keinovalikolla ja jopa loivat tarpeita.
Liidiprosessin loppupäässä kehityspaineita aiheuttaa liidien laadullistaminen, kvalifiointi. Yhä harvenevista, tunnistautuneista Inbound-liideistä on saatava maksimaalinen hyöty. Kuka omistaa kvalifioinnin, mitkä ovat kvalifiointikriteerit (markkinointi/myyntivalmis liidi), mitä muuta tietoa voidaan ja kannattaa kerätä osana prosessia? Kuinka määrämuotoinen prosessin kannattaa tai pitää olla? Kvalifiointi on osa liidiprosessia ja täten markkinoinnin vastuulla. Markkinoinnin tehtävänä on kvalifioida liidit, siirtää myyntivalmiit liidit myynnille ja muut, markkinointivalmiit liidit, takaisin markkinoinnin prosesseihin ja ohjelmiin. Kvalifiointikeskustelu päättäjän kanssa kannattaa miettiä tuottamaan maksimaalista arvoa. Ei pelkästään kartoittaa ostopotentiaalia juuri nyt – vaan selvittää laajemmin nykytila, nykytoimittajat, sopimuskaudet ja tyytyväisyys. Tämän kvalifiointikeskustelun aikana kerätyn kartoitusdatan hyödyntäminen segmentoinnissa ja markkinoinnin suunnittelussa on avain tulevaisuuden kilpailuetuun. Siksi tehtävä kuuluu markkinoinnille, ei kk-tavoitteidensa kanssa kamppailevalle myynnille.
B2B-liidien kvalifiointi – 3 kehitysvinkkiä:
1. Luo kvalifiointikysymykset täydentämään asiakastietoa.
Dialogi on monesti parasta analytiikkaa. Luo kvalifiointikysymykset, jotka kartoittavat ostopotentiaalia myös sellaisten tietojen osalta, joita ei ole saatavissa tyypillistä asiakasdataa tarjoavista lähteistä. Esimerkkinä vaikkapa valkokaulustyöntekijöiden määrä tai myyntiorganisaation koko. Data toimii sekä välittömänä kvalifiointikriteerinä että on hyödyksi myös pitkällä tähtäimellä suunniteltaessa markkinoinnin ja myynnin toimia tulevaisuudessa
2.Tee ”käänteinen BANT”
Joskus asiakkaan ostopotentiaalin ja –valmiuden voi päätellä ns. rivien välistä. On helpompaa kartoittaa nykytila kuin kysyä konkreettisia hankkeita ja budjetteja (BANT = Budget, Authority, Need, Timetable). Tieto esim. asiakkaan nykytilan tai –ratkaisun ajallisesta kestosta tai siihen tehdyn investoinnin ajankohdasta kertoo enemmän ja on helpompi selvittää. Jos asiakas on investoinut nykyratkaisuun vaikkapa 5 vuotta sitten, niin voisi olettaa ratkaisun tai ainakin sen nykyversion olevan jo elinkaarensa loppuvaiheessa. Kyseessä siis vähintäänkin markkinointivalmis liidi.
3.Siirrä kvalifioinnilla kerätty data CRM-tietokantaan
Kvalifiointihaastattelut ovat todellista markkinoinnin ja myynnin hyötytietoa.Pidä huoli, että kerätty haastatteluaineisto – kaikki data, eivät vain SQL-haastattelut – päätyy määrämuodossa CRM-työkaluunne. Sekä markkinoinnin suunnittelua ja toimenpiteitä varten että myynnin asiakas-insightiksi ja tausta-aineistoksi. Näin alkaa kertymään kilpailuetua tuottavaa asiakastietoa tulevaisuutta varten.
“Markkinointiautomaatio-ohjelmistojen suurin hyöty taitaakin olla siinä logiikassa, jolla ne pakottavat pohtimaan esim. käyttäytymisestä johdettavaa liidipisteytystä”
– Blogi: Liidin anatomia – Pura ja kokoa uudet mittarit
”Markkinoinnin uusi rooli on olla Pelinrakentaja, pitää huolta, että B2B-ostajan tieltä taklataan ostamisen esteet koko ostoprosessin matkalta. Se tapahtuu mm. tarjoamalla myynnille oikeat viestit ja välineet arvontuottamiseksi jo tunnistetuissa myyntimahdollisuuksissa.”
– Blogi: ”Pelinrakentaja” – Sisältömarkkinointi ei pääty liidiin
”Järjestelmien on tuettava myyjän ja ostajan dialogia myös silloin kun ei tavata kasvokkain. Tämä asynkroninen kommunikaatio on edellytys todelliselle myynnin kilpailuedulle ja juuri siihen tarvitaan järjestelmien ja automaation tukea.”
– Blogi: Liidin hand-over –Automaation gameover?
”Myyntivalmiin liidin ja asiakkaan ostopotentiaalin voit identifioida myös selvittämällä koska asiakas on viimeksi tehnyt investointeja edustamallesi sektorille. Oman alasi asiantuntijana tiedät varmasti, koska uusimmat tuotekehityksen innovaatiot ovat rapauttamassa vanhentuvissa vaihtoehdoissa pysyttelevien prospektien kilpailukykyä tai –etua.”
– Blogi: Mykän prospektin haamu – ”Anteeksi, puhutteko BANTTIA?”
”Myynnin näkökulmasta voidaan todeta että tunnistautumista vaativien ja yleensä myös myyntivalmiiden liidien pisteiden täyttymiseen johtavien ns. kovien CTA-kehotteiden muotoa ja formaattia on pohdittava uudelleen. Kehotteen on oltava vielä kovempi”.
– Blogi: Invaliidejä? 4 vinkkiä liidipisteytyksen parantamiseen
”Vasemmistolainen markkinointi on yleensä Account-Based-markkinointia, jossa pyritään maksimoimaan päättäjän saama arvo räätälöimällä markkinointia jopa one-to-one-asetelmaan.”
– Blogi: Vasemmistolaiset – 4 opinkappaletta markkinoinnin radikalisoimiseksi
”Hyvä ABM-sisältö kertoo asiakkaalle uutta sekä heistä itsestään että heidän toimintaympäristöstään tarjoten aihioita ongelmien ratkaisuun tai kilpailuedun hakemiseen.”
– Blogi: Generalistimus on kuollut! Eläköön Account-Based Marketing
”Kolmas vaihe on jo hieman haastavampi: myynti-ja markkinointiprosessien integrointi päällekkäin kaupalliseksi prosessiksi ja eri vaiheiden (reaaliaikainenkin) konversio-optimointi myyntitavoitteiden saavuttamiseksi halutussa aikaikkunassa.”
– Blogi: Viritinvahvistin – Myyntitavoitteista johdettua #markkinointia
”KUITENKIN suurin selittävä tekijä siihen miten markkinointi toimii juuri nyt – ja tulevatko liidit inboundina vai outboundina – ovat päätökset joita on aikaisemmin tehty markkinoinnin ja myynnin järjestäytymiseen, johtamiseen ja henkilöihin liittyen.”
– Blogi: Myyntijohtaja – Opportunisti vai prosessi-nisti?
”Hyvä myyjä on opportunisti, joka on siellä missä asiakkaatkin ovat. Tänään se on enemmän LinkedIn kuin Levi.”
– Blogi: Kroppaa peliin somessa – Oletko myyjä vai töissä myynnissä?
HYVÄÄ KESÄÄ! PALATAAN UUSIN BLOGAUKSIN ELOKUUSSA.
TERV. KIMMO LUOMA
2015 jää historiaan aikana, jolloin B2B-myyjät ja -markkinoijat joutuivat reagoimaan sekä asiakkaiden digitaaliseen voimaantumiseen että tästä seuranneeseen vaatimukseen hyödyntää uusia myynnin ja markkinoinnin apuvälineitä. Tuli sisältömarkkinointi, some, inbound-markkinointi ja kaiken tämän käyttöliittymäksi markkinointiautomaatio-ohjelmistot. Paljon uutta jo ennestään täynnä oleviin kalentereihin. Jouduttiin epämukavuusalueelle ja oppimiskäyrälle.
Tuskaa lisäsi myös se, miten tätä uutta keinovalikoimaa myytiin ja ostettiin. Markkinointia tehtiin edelleen projekteina ja kampanjoina, joihin kohderyhmät, sisällöt ja nyt ohjelmisto-lisenssien hankinnat toteutettiin omina ala-projekteinaan eri kumppanien toimesta ja laskuttamana. Huh huh, ei ihme ettei jaksettu enää mitata tuloksia tai vaikkapa kehittää liidipisteytystä eteenpäin. Sehän olisi vaatinut erillisen projektin…Kallista ja hidasta.
2016 teema on markkinointia palveluna (Marketing as a Service, MaaS). Ja se on eri asia kuin markkinointipalveluja projekteina. MaaS-palveluissa lähdetään liikkeelle vaaditusta palvelutasosta eli tavoiteltavista lopputuloksista käsin, esimerkkitavoitteena vaikkapa 20 myyntivalmista liidiä kuukaudessa. Palvelu tuottaa halutun lopputuloksen hyödyntämällä sellaista keinovalikoimaa, joka tavoitteet mahdollistaa, olipa se sitten sisältömarkkinointia, inbound-markkinointia, somea tai outbound-markkinointia. Markkinointiautomaatio-ohjelmisto tarjoaa käyttöliittymän, asiakasnäkymän ja mittariston MaaS-palvelulle. Asiakas maksaa valitun palvelutason mukaista korvausta – ei enää erillisistä markkinointiprojekteista. Liidejä hopealautaselta, markkinointia töpselistä.
MaaS-palvelu skaalautuu helposti palvelutasoltaan esim. muuttuvien myyntitavoitteiden tai vajaan tarjouskannan mukaisesti. Hanaa suuremmalle tai pienemmälle tarpeen mukaan. Samoin palvelutuotantoa voidaan mitata reaaliajassa – kohdennetaan panostuksia niihin kanaviin ja viesteihin, jotka analytiikka nostaa esille parhaan liidikonversion tai panos/tuotos-suhteen tarjoavina vaihtoehtoina. Real-time Marketing.
Markkinointia palveluna (MaaS) – Ostajan opas
1.Valitse MaaS 360 – kumppani
Varmista kumppanikandidaatin kanavavalikko ja –kompetenssit. Ovatko ne kattavat akselilla oma media – ansaittu media – ostettu media? Tukevatko ne yrityksesi markkinointistrategiaa ja positiota? Tärkeää on myös tulevan kumppanin kyky kvalifioida liidejä – mitkä keinot ovat käytössä liidien laadullistamisessa? Sehän on kuitenkin olennaisin mittari MaaS-palveluissa.
2. Määritä palvelutaso (SLA)
Vaikka markkinointiin liittyy myös muita sekundäärisiä tavoitteita, niin pidä prioriteettina myynnin tukea ja laadukkaita liidejä. Palvelutason määrittämiseksi kannattaa laskea nykyisen myyntiprosessin konversio: paljonko markkinointi- ja myyntivalmiita liidejä tarvitaan nykytiedon valossa myyntitavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi kuukausitasolla. Ota huomioon myös markkinatilanne, kilpailu ja mahdolliset määrittämäsi kasvutavoitteet.
3. Sovi liidikriteerit ja -pisteytys
Olennainen osa palvelutason määrittämistä ja yhteistyön onnistumista ovat yhdessä toimittajan kanssa määrittämäsi liidikriteerit. Millaisten kriteerien tai toiminnan täyttyessä liidi määrittyy markkinointi- tai myyntivalmiiksi? Miten huomiot toimialat, yrityskokoluokat ja päättäjäroolit osana liidipisteytystä? Myyntivalmis liidi on täsmäliidi, jossa täyttyvät oikean päättäjän, aikaikkunan ja tarpeen kriteerit. Markkinointivalmiin liidin osalta jokin edellä mainituista kolmesta kriteeristä ei täyty.
4. Valitse sekundääriset mittarit
Yritys elää laatuliideistä, mutta varmista myös muutamalla muulla mittarilla yhteistyön eteneminen oikeaan suuntaan. Myyntiputken konversio liidistä eteenpäin on toki yksi mittareista (myyntiliidi/tarjous/diili). Lisäksi kannatta pohtia esim. asiakaskäyntien auditointia ja systemaattista asiakastyytyväisyyden mittaamista uusasiakashankinnan kautta tulleista asiakkaista Näin kehität asiakkaista asiakkuuksia.
Teksti: Kimmo Luoma
Vuonna 2016 B2B-yritysten markkinointisuunnitelmat sisältävät todennäköisesti sekä ostetun, ansaitun että oman median (digi, some) hyödyntämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Yritetään siis vielä tasapainotella vanhan ja uuden maailman välissä.
KUITENKIN MAAILMA ON MUUTTUNUT.
Lopullinen kamppailu asiakkaiden huomiosta ja ostajan short-listan sijoituksista käydään omien medioiden areenoilla. Voi jopa todeta, että sijainti, koko tai mediabudjetti eivät merkitse enää yhtä paljon kuin esim. some-kanavin luotu ajatusjohtajuus-positio ja läsnäolo asiakkaan mielessä. Digi on todellinen equalizer. On pelkästään laiskan organisaation merkki, jos ostetun median panostukset vievät suurimman osan resursseista. Enää ei pärjätä pelkästään ulkoa ostamalla.
Oman median käyttö sisältää myös toimintatapamuutoksen. Sen todellinen voima ei tule keskusjohtoisen markkinointiorganisaation julkaisukalenterista, vaan sitouttamalla yrityksen yksilöt hyödyntämään ja kasvattamaan omia verkostojaan myyntitavoitteiden saavuttamiseksi. Tätä on social selling. Markkinoinnin rooli on muuttunut toteuttajasta mahdollistajaksi – sisäiseksi uutistoimitukseksi joka tuottaa ostajan kannalta relevanttia aineistoa mm. työntekijöiden omissa kanavissa julkaistaviksi. Voittava organisaatio kannustaa ja palkitsee some-aktiivisia yksilöitä. Hyvä esimerkki tällaisesta on SmarpShare-ohjelmisto, jolla pelillistämisen ja palkitsemisen avulla luodaan ns. työntekijälähettilyyttä.
Jokainen on media, mutta onko lähetys vielä pelkkää testikuvaa?
Social selling on yksilöiden, ei yksiköiden pelikenttää. Se on osa myyntiä – ja se pitäisi kuvata ja lisätä myös osaksi myyntiprosessia. Vakavastiotettavia social selling-aktiviteeteista tulee vasta yksilökohtaisten tavoitteiden, mittareiden ja insentiivien myötä. Myynnissä tavoitteita ja kasvua saavutetaan usein vasta epämukavavuusalueella, esimerkkinä vaikkapa kylmäsoittojen tekeminen. Samoin social selling – aktiivisuudessa yksilöitä on kannustettava menemään sinne missä he eivät vielä ole olleet, esimerkkinä vaikkapa säännöllisen blogin aloittaminen. Social selling –myynti vaatii aktiivista johtamista ja seurantaa. Muuten se jää vain mukavaksi ad hoc-puuhasteluksi kaiken muun tavoitteellisen toiminnan oheen.
5 askelta kohti social selling – toimintatapaa. Siirry testikuvasta suoraan lähetykseen:
1.Hanki yleisö
Itsestäänselvyys on omien, ajantasaisten ja aktiivisten LinkedIn – ja Twitter-tilien olemassaolo. Kytke osaksi myynnin pelikirjaa verkostoituminen vaikkapa heti ensimmäisen uusasiakastapaamisen jälkeen. Toki some on myös loistava lähde asiakas-insightin keräämisen ennen kohtaamisia. Pohdi myös käyntikorteista luopumista, jolloin voitte ehdottaa LinkedIn-kutsujen vaihtamista osana tapaamisrituaaleja. Käy läpi kaikki vanhat käyntikorttikotelot, tarkista löytyvätkö henkilöt somesta ja kutsu heidät verkostoitumaan. Näin saavutat nopeasti uskottavan, vähintään muutaman kymmenen kontaktin verkoston.
2.Viritä välineet
Pohdi mikä formaatti soveltuu parhaiten yleisösi kultivointiin ja Top-of-Mindissä pysymiseen. Kuinka some-orientoitunut kohderyhmäsi on? Twitter vai LinkedIn – vai peräti Instagram, Pinterest tai Periscope. Julkaisetko omaa blogia ja jaat siitä maistiaisia somessa? Vai käyttäisitkö LinkedInin omaa Pulse-blogia. Vai olisiko sittenkin parempi keino rakentaa aktiivinen, markkinointilupien keräämisellä kasvava newsletter-jakelulista. Newsletter on myös oivallinen keino kerätä sekä henkilökohtaisia some-kontakteja että seuraajia yrityksen omalle some-profiilille.
3. Valitse mittarit & Luo kehotteet
Vain mittaamalla voit kehittyä. Perusmittaristo toki pohjautuu verkoston määrän kasvun seuraamiseen ja esim. blogin lukijaseurantaan. Varma, lähes inhorealistinen mittaristo ovat tietenkin postauksiesi jakojen ja tykkäysten määrä. Lukijat eivät koskaan ole väärässä – vaikka välillä se kirpaiseekin kun omasta mielestäsi loistava postaus ei saa juurikaan vastakaikua. Seuraavalle käy sitten päinvastoin! Nosta aktiviteettiesi tehoa kehotteiden, eli kiinnostuneille lukijoille tarjoamiesi lisäaktivointien avulla: Lue case study, laske hyödyt laskurilla, liity sähköpostilistalle, lataa opas jne.
4. Ole säännöllinen
Ehkä vaikein ja tärkein ohje. Social selling on pitkäaikaista vaikuttamista, asiantuntijamielikuvan ja luottamuksen rakentamista. Et saa tuloksia heräämällä aktiiviseksi kerran vuosineljänneksessä, yrittäessäsi paikata uupuvaa myyntitavoitetta aggressiivisella tarjous-postauksella. Niin social selling ei toimi. Luo selkeä julkaisurytmi ja –taktiikka. Jaa muiden tuottamia sisältöjä esim. kerran päivässä, julkaise omia tuotoksia vaikkapa 2 kertaa kuukaudessa. Hae omille julkaisuillesi toistoa keskustelunavauksina eri ryhmissä. Olennaista on säännönmukaisuus ja mieluiten päivittäinen läsnäolo niissä kanavissa, joissa asiakkaasikin ovat aktiivisia.
5. Puhu aidolla äänellä
Kroppaa peliin! Asiantuntijuus rakennetaan omilla – ei lainatuilla – näkemyksillä. Olet media, mutta lähettääkö kanavasi testikuvaa vai suoraa lähetystä?
Teksti: Kimmo Luoma
Markkinoinnin muutos kohti automaatiota ei paradoksaalisesti olekaan vähentänyt työn määrää. Manuaalisten työvaiheiden vähentymistä kompensoivat kasvavat sisällöntuotannon vaatimukset. Ne pakottavat markkinoinnin myös organisoitumaan uudelleen esim. sisältömarkkinoinnin kalenterin (editorial plan) ympärille.
Erilaisten b2b-markkinointia ja -myyntiä tukevien sisältöjen – ”automaation polttoaineen” –määrä on asiakkuusmarkkinoinnissa ainakin triplaantunut. Jos aikaisemmin B2B-markkinoinnin viestit ja sisällöt puhuttelivat, paradoksaalisesti(!), asiakkaan ostoprosessin loppupäätä (vakuuta ja clousaa), niin nyt niiden on myös autettava tarpeiden luonnissa ja vaihtoehtojen valinnassa.
Miten ratkaista kasvavaa sisällöntuotannon ongelmaa? Ja laajemminkin, kuinka varmistaa inbound-markkinointiin ja automaatioon tehtyjen panostusten näkyminen riittävänä määränä kvalifioituja, myyntivalmiita liidejä? Ja riittävän nopealla aikataululla?
Vastauksia on etsittävä sekä sisällöntuotannon ja –julkaisemisen prosesseista että liidikonversiota parantavien Call-to-Actioneiden kehittämisestä. Markkinointiorganisaatioiden on opittava kierrättämään vuosikellollaan jo kertaalleen tuotettuja sisältöjä erilaisina ”paloina” eri välineissä muistaen samalla hyödyntää CTA-kehotteita (tilaa, lataa, kirjaudu, tunnistaudu). Vain näin päästään kustannustehokkaasti ”kriittiseen massaan”, riittävään toistoon asiakkaan ostoprosessin eri vaiheiden tukemiseen. Puhumattakaan parantuneesta liidikonversiosta. Lisäksi on muistettava, että ilman mittaamista ei ole kehitystä. Automaatio-ohjelmistojen analytiikka kertoo murhaavan yksiselitteisesti mikä kanava tai sisältö toimii parhaiten.
Aja tankillisella pidemmälle – Markkinointiautomaation taloudellisen ajon opas:
1. Tasapainota pehmeät ja kovat CTA:t
Asiantuntijamielikuva syntyy asiakkaan kannalta relevantista informaatiosta. Älä laita kaikkea sitä lukkojen, tunnistautumisen taakse. Luota 3+1 sääntöön: tarjoa asiakkaalle muutamia sisältöjä vapaasti tutustuttavaksi asiantuntijamielikuvan ja kiinnostuksen rakentamiseksi, esimerkkinä vaikkapa blogiteksti, linkki videoon ja FAQ. L.uo kiinnostus ja luottamus, jonka diskonttaat tarjoamalla sen ”kovan” CTA:n, esim. yhteystietoja vastaan ladattavan oppaan muodossa. Huomionarvoista on, että nämä pehmeät ja kovat CTA:t toimivat yhdessä tehokkaammin kuin erikseen käytettyinä. Tarkastele ja viilaa kaikkia sisältöjäsi tästä 3+1 näkökulmasta: atract, convert, close. Tarjoa esim. blogitekstien yhteydessä mahdollisuus jatkaa 1-2 pehmeään kehotteeseen ennen kuin edellytät tunnistautumista. Ja muista, analytiikan keinoin voit myös identifoida potentiaalisia liidejä ja heidän paikkaansa ostoprosessilla ilman tunnistautumistakin.
2. Luo ostajapersoonat & hyödynnä sisältöpilareita
Hyödynnä stereotyyppisiä kuvauksia ostoprosessiin osallistuvista rooleista, ostajapersoonia, sisältömarkkinoinnin ja sen suunnittelun ytimessä. Noudata sisältöpilariajattelua tuottaessasi näille materiaaleja: miten yksittäisestä sisällöstä, vaikkapa case-studya varten tehdystä haastatteluaineistosta, toteutat erilaisia sisältöjä kaikille ostoprosessin vaiheille (atract-convert-close). Case-haastattelu taipuu esimerkiksi infografiksi, geneeriseksi oppaaksi ja kirjautumista vaativaksi hyötylaskuriksi perinteisen referenssikuvauksen lisäksi. Näin uusiokäytät kerran tuotettua haastatteluaineistoa ja pystyt kustannustehokkaammin rakentamaan automaation vaatimaa toistoa ja drip marketing-viestejä.
3. Fast rewind – Aseta tavoitteet ja mittarit myös lopputuloksesta käsin
Markkinoinnin automaation ja siihen tiiviisti kytkeytyvän inbound-markkinoinnin tehtävänä on tuottaa myyntivalmiita liidejä myynnille. Ja mielellään ennemmin kuin myöhemmin. Tämä totuus ei ole muuttunut uusien teknologioiden myötä. Laske myyntimatematiikka kuntoon tarkastelemalla myyntiprosessin konversiota lopusta alkuun: Kaupat, tarjoukset, myyntivalmiit liidit, markkinointivalmiit liidit, CTA-tunnistautuneet, verkkovierailut, kampanjakontaktit. Toimiiko matematiikka esim. euromääräisillä keskikaupoilla laskettuna? Päästäänkö myynnin tavoitteisiin vaaditussa aikaikkunassa. Missä ovat pullonkaulat, missä konversiota pitää parantaa? Jääkö liidejä liikaa matkan varrelle? Pohdi asiaa ja tarvitsemaasi keinovalikoimaa pragmaattisesti – älä markkinointi-ismien kautta. #Fullbound.
4. Liidiä ei jätetä! Nosta konversiota nurturointi-ohjelmilla
Tunnista konversion kuolemanlaaksot. Tyypillisesti ne ovat prosessin alkupäässä, erityisesti ennen ns. kovia CTA-aktivointeja (tunnistautumista tai kirjautumista vaativat Call-to-Actionit). Rakenna tällaisille liideille vuosikellotettu jalostamo. Liidijalostamon toistuvien viestien avulla pysyt päättäjien Top-of-Mindissa, rakennat asiantuntijamielikuvaa ja luot kysyntää. Voit hyödyntää esim. drip-marketing-käytäntöjä. Muista Law of 29: kohteen täytyy altistua viestillesi toistuvasti, joidenkin lähteiden mukaan vähintään 29-kertaa ennen ostopäätöstä.
5. Oma vai liisattu?
Mikä on ydinosaamista, mikä kannattaa ulkoistaa? Omistaako yrityksesi enää autoja tai tietokoneita? Kannattaisiko miettiä myös markkinointiautomaatioon pohjautuvan markkinoinnin hankkimista palveluna? Jäisi kalliita oppirahoja maksamatta ja saisi konversio-optimoitua liidimarkkinointia ja yhteisen SLA:n mukaisesti sovittuja tuloksia? Samalla keräisi kokemuksia ja oppia markkinointiteknologian hyödyntämisestä ilman riskiä hukkainvestoinneista? Tässäpä muutamia kysymyksiä pohdittavaksesi! Sparraamme mielellämme lisää!
Teksti: Kimmo Luoma
TILAA LIIDIOPAS AIHEESTA: PARANNA B2B-LIIDIKONVERSIOTA
”Prospekti pyysi palaamaan lomien jälkeen”. Loma, mikä ihana B2B-myynnin tekosyy. Eri lomien ja pitkien pyhien päättymisen odottelussa meneekin myyjältä helposti vuosi ja toinenkin.
Kesälomakausi on toki b2b-myynnin näkökulmasta pitkä. Kesäkuusta elokuun loppuun. Tämän faktan toteamisen jälkeen voi myös todeta B2B-yritysten tekevän kesäkaudesta itselleen kipupisteen ihan itse. Vanhan konventiot ja tavat toimia kärjistävät ongelmaa entisestään. Kesälomakausi happotestaa myynnin ja markkinoinnin yhteistyön tason.
Lomakaudella asiakaskohtaamispisteet, viestit ja niiden tavoitteet muuttuvat olennaisesti. Myynnin toimenpiteiden siirtyessä tauolle markkinoinnin rooli nousee keskiöön. Välittömien myynnillisten tavoitteiden sijalle nousevat brändimielikuvaan, tunnettuuteen ja goodwilliin liittyvät tavoitteet. Kilpailijoiden lomaillessa markkinointikohinan määrä laskee, joten hyvin kohdennetuilla ja kesälomailijalle arvoa tuottavilla sisällöillä on helppo erottua – AJATUKSELLA valituissa kanavissa ja asiakaskohtaamispisteissä. Tässä on tärkeää ymmärtää konteksti, jossa toimitaan. Sato poimitaan sitten elokuussa nopeammin käynnistyvinä myyntidialogeina ja kaupallisina tuloksina.
B2B on H2H, kuten on muotia todeta. B2B-päättäjät seuraavat aikaansa ja tietolähteitään esim. sosiaalista mediaa myös lomaillessaan. Miksi ei kannattaisi kääntää asetelmaa ja hakea kilpailuetua myös lomakauden hyödyntämisestä ja samalla erottautua 95% kilpailijoista? Muistettakoon myös, että asiakkaidenkaan kasvavat scorecardit eivät lomaile.
Liity prosenttiliikkeeseen – Käännä kesäkausi tuottamaan kilpailuetua:
1. Auta päättäjää lomailemaan
Tarjoa lomailijalle arvoa tuottavaa tietoa branded content-konseptein: karttalinkit, säätiedot, äänikirjat tai vaikkapa kesän tietyöt yrityksesi sponsoroimana. Sisältöjä ja sisältöä tarjoavia toimijoita löytyy helposti ja heiltä saattaa löytyä jo valmiita ratkaisujakin asian tiimoilta. Rakenna malli, jossa päättäjä saa kirjautumalla räätälöityä sisällön juuri hänelle sopivaksi esim. valitsemalla lokaation. Luo konseptin ympärille toistoa ja tarjoile sisällöt vaikkapa päivittäin suoraan älypuhelimeen.
2. Opasta ja auta kultivoitumaan ammatillisesti
Moni kehittää ammatillisia valmiuksiaan myös kesällä, varsinkin näinä kiihtyvän muutoksen ja digitalisoitumisen aikoina. Rakenna vastaava branded content – malli auttaaksesi päättäjiä kultivoitumaan ammatillisesti. Tarjoa päättäjälle mahdollisuus valita esim. sähköinen kirja sinun sponsoroimanasi. Muista: kirjautuminen, räätälöinti, toisto (vaikkapa kirjan luku kerrallaan).
3. Kerää ja täydennä asiakastietoa
Kesä on oivallista aikaa kerätä asiakasymmärrystä esim. syksyn Account-Based marketing-aktiviteetteja varten. Kaikki eivät lomaile, joten tietolähteitä riittää valituissa yrityksissä. Kerää tietoa päättäjähierarkioista, nykytoimittajista, sopimuskausista, jne. Asiakastiedon päivittäminen ja täydentäminen on juuri sopivaa toimintaa kesäkaudelle, jota voivat tehdä myös kesätyöntekijät tai ulkopuoliset palveluntarjoajat.
4. Käytä älyä kesän kohderyhmäsuunnittelussa
Säännöstä on myös poikkeuksia: on toimialoja, joissa on täysi miehitys myös kesällä. Esimerkkinä useat palvelutoimialat. Kohdenna myynnin ja uusasiakashankinnan aktiviteetteja näille toimialoille. Lisäksi, mitä pienemmästä organisaatiosta on kyse, sitä todennäköisemmin päättäjä on tavoitettavissa ”sorvin äärestä” myös kesäkuukausina.
Teksti: Kimmo Luoma
B2B-ostamisen muutos pakottaa myyntiorganisaatiot orkestroimaan toimintaansa uusin keinoin. Yhtä tärkeämpään roolin nousee asiakasymmärryksen ja –insightin kerääminen asiakkaan ostoikkunan selvittämiseksi. Modernin B2B-myyntiorganisaation tehtävänä on auttaa asiakasta ostamaan, jolloin olennaiseksi kilpailuetua tuottavaksi tiedoksi nousee ajoitus. Proaktiivinen myyntiorganisaatio tarvitsee tuekseen tietoja asiakkaan nykytilasta ja tulevasta ostoikkunasta ollakseen tehokas ja pitääkseen aloitteen itsellään. Muuten myynti on hakuammuntaa ja yleensä aikajanalla liian aikaisin – liian myöhään. Tällöin sattuman rooli kasvaa liian suureksi ja ennustettavuus heikkenee.
Oikean aikaikkunan määrittämiselle on monia kriteerejä. Tyypillisesti etsitään epäjatkuvuuksia: sopimuskausia, toimittajatietoa, tyytyväisyyttä/tyytymättömyyttä nykytilanteeseen, henkilöstömuutoksia, jne. Latentti, piilevä tarve on todellinen ”totuuden hetki”: Asiakas ei vielä ole määrittänyt tai hankkeistanut tarvettaan, vaan tuskailee liiketoiminnan kipupisteensä kanssa. Tässä tilanteessa voidaan ratkaisumyynnin menetelmin osoittaa asiakkaalle ongelma ja siihen ratkaisu. Asiakasymmärrystä lisää myös tieto siitä ettei näkyviä tarpeita ole – tai ettei asiakas tiedä tarvitsevansa…
Asiakasymmärryksen kerääminen on koko organisaation tehtävä. Monesti paras pääsy asiakastiedon lähteille on omalla palvelu- tai asiantuntijaorganisaatiolla, joka on pysyvässä dialogissa nykyasiakkaiden kanssa. Uusasiakashankinnassa tehtävä kuuluu markkinoinnille. Markkinoinnin arvon kasvattamiseksi sen mittareihin kannattaa lisätä asiakasymmärryksen kerääminen osana koko markkinointimixiä. Kaikista markkinoinnin kontakteista ei tule välittömiä liidejä, mutta jokaisesta kontaktista voidaan kerätä tietoa ostoikkunan ja –potentiaalin määrittämiseksi. Käytännössä lähes jokainen kontakti on kvalifioitavissa joko myynti- tai markkinointivalmiiksi liidiksi kun kriteerit ovat olemassa (esim. BANT). Kun taistelu päättäjien huomiosta ja ajasta käy yhä kovemmaksi, kannattaa jokaisen kontaktin ja vuorovaikutustilanteen arvo maksimoida keräämällä myös asiakasymmärrystä lisäävää tietoa: ”Jos oikea aikaikkuna ei ole nyt – koska se sitä olisi?”
Kerätyn asiakastiedon hyödyntäminen – 4 konkreettista vinkkiä:
1. Kellota markkinointi ja myynti vastaamaan asiakkaan ajanlaskua
Laukaise 1:1-markkinoinnin ohjelma asiakkaan ilmaiseman tai analysoimasi oikean aikaikkunan ympärille. Jos ostoikkuna aukeaa esim. 24 kk:n päästä, niin kellota markkinoinnin toimet huipentumaan esim. 20 kk:n päästä ja aktivoi myyntipainotteisempi ohjelma (Deal-Based-Marketing) viimeiselle 4 kuukaudelle myynnin kontakteineen ja tapaamisineen. Hyödynnä markkinointiautomaatiota 1:1-ohjelmien hallitsemisessa.
2. Nopeuta asiakkaan ajanlaskua
Hyödynnä assertiivisen, näkemyksellisen myynnin menetelmiä nopeuttaaksesi asiakastarpeen luomista ja ratkaisemista. Ota aloite käsiisi äläkä jää odottamaan asiakkaan ilmoittamaa aikaikkunaa. Tämä vaatii markkinoinnin ja myynnin menetelmiltä paljon: kuinka saada asiakas investoimaan huomiota ja aikaa tilanteessa jossa hän ei näe akuuttia tarvetta? Altista asiakas hänelle arvoa tuottaville markkinoinnin ja myynnin sisällöille ja konsepteille, esim. ostajan oppaille ja nykytila-analyyseille. Osoita niiden arvo asiakkaalle myös tilanteessa jossa asiakas ei vielä etenisi kanssasi pidemmälle ostoprosessillaan.
3. Mukauta markkinointi- ja myyntiviestit asiakkaan ostomaturiteetin mukaan
Älä etsi ja tuijota mekaanisesti vain oikeaa aikaikkunaa. Analysoi ja hyödynnä myös yrityksen ja sen päättäjien taustoja ostajina. Rakenna markkinoinnin ja myynnin viestisi asiakkaan ostomaturiteetin mukaan. On eri asia opettaa asiakasta ostamaan 1.kertaa kuin kommunikoida jo useamman kilpailutuksen toteuttaneen konkarin kanssa. Kun keräät asiakasymmärrystä lisäävää tietoa, pidä huolta myös näiden taustatietojen keräämisestä ja hyödyntämisestä 1:1-markkinoinnissa.
4. Luo liidijalostamo haaleille liideille
Kaikki liidit eivät johda myyntimahdollisuuteen. Päättäjä on kuitenkin oikea ja kysyntääkin on, vaikkei heti omalle kohdalle osunutkaan. Rakenna tällaisille liideille vuosikellotettu jalostamo. Liidijalostamon toistuvien viestien avulla pysyt päättäjien Top-of-Mindissa, rakennat asiantuntijamielikuvaa ja luot kysyntää. Tavoitteenasi on olla toimittajalistan kärjessä kun asiakas taas aktivoituu ostamaan. Voit hyödyntää esim. drip-marketing-käytäntöjä tai aktivoida asiakkaita inbound-markkinoinnin keinoin. Muista Law of 29: kohteen täytyy altistua viestillesi toistuvasti, joidenkin lähteiden mukaan vähintään 29-kertaa ennen ostopäätöstä!
Teksti: Kimmo Luoma