Tarkasteltaessa outbound-kanavien käytäntöjä ja mittareita törmätään mielenkiintoiseen konventioon. Volyymipohjaisessa outbound-markkinoinnissa ja -myynnissä arvostetaan suoraviivaista lähestymistä esimerkiksi siten, että ainoa CTA ja konversiopiste on sovittu asiakastapaaminen. Muut tuotokset tai kerätty data ovat monille outboundisteille toissijaisia. Ero inbound-markkinoinnin käytäntöihin ja mittareihin on ilmeinen.
Padoksaalisesti voisi jopa sanoa, että mitä enemmän korkeapaineella toimivat outbound organisaatiot ovat dialogissa potentiaalisten asiakkaiden kanssa, sitä vähemmän ne keräävät tietoa. Asiakasymmärrys ja ostoaietieto jää volyymin alle, on epäformaalia tai kärsii inflaatiosta. Primääri CTA on liian vahva mittari, eli asiakastapaaminen on valitettavasti ainoa joka merkitsee. Kontaktoidaan kunnes saadaan tapaaminen. Siinä on asiakaskokemus ja brändimielikuva jo kovilla.
Ja kuitenkin tämä konventio vallitsee laajasti B2B-yrityksissä! Esimerkkinä vaikkapa ns. buukkipäivät. Koko organisaatio kokoontuu kontaktoimaan prospekteja tavoitteenaan mahdollisimman monta asiakastapaamista. Miksei samalla intensiteetillä kilpailla tunnistetuilla hanketiedoilla, sopimuskausilla, hankintakriteereillä tai oikeilla päättäjillä? Tunnistetuilla ostopolun vaiheilla? Opittaisiin enemmän tulevista asiakkaista?
Pitkien ostosyklien ja kompleksisen B2B-myynnin maailmassa harva prospekti on juuri nyt ostamassa, eli on ns. myyntivalmis liidi. Toki kyvykkäimmät outboundistit lupaavat luoda tarpeen B2B-päättäjän tavatessaan, mutta monesti tapaaminen on kuitenkin turha tai jopa väärä CTA prospektin ollessa ostopolkunsa varhaisemmissa vaiheissa. Muutama nykytilaa ja tulevaisuutta kartoittava ostoaiekysymys hyvin CRM-dokumentoituna vastauksina puolustaisi paikkaansa paremmin. Ja näiden tietojen pohjalta liidien pisteytys ja siirto nurturointimarkkinoinnin kohteeksi. Kytkös inbound-markkinoinnin hyviin käytäntöihin on syntynyt!
Ja koska päättäjien tavoittaminen eri kanavissa on todella vaikeaa, on tärkeää maksimoida tavoitetun päättäjän kanssa saadun dialogin ja ajan arvo. Silloin CTA tai konversiopiste ei voi olla vain sovittu tapaaminen.
4 siirtoa outbound-paradoksin purkamiseksi:
1. Lisää liidipisteytys
Hyödynnä inbound-markkinoinnin hyviä käytäntöjä ja luo kontaktoiduille ja haastatelluille oma liidipisteytys. Hyödynnä pisteytyksen pohjana vaikkapa BANT-kriteeristöä tuleviin hankkeisiin ja niiden päätösaikatauluihin pohjautuen. Bonus: käytä samaa pisteytyskriteeristöä kuin inbound-markkinointisi. Näin yhteismitallistat molemmista kanavista tulleet liidit ja niiden hoitomallit.
2. Laajenna myynnin mittarit, ”datan suojeluohjelma”
Lisää myynnin mittareihin muitakin määreitä kuin eurot ja aktiviteetit.
Ainoa tapa vähentää korkeapainemyynnin data- ja ostoaietietohukkaa on lisätä kyseiset asiat myynnin mittareihin ja jopa palkitsemismalleihin. Tunnistetut hankkeet, sopimuskaudet, uudet päättäjät, jne. Varmista, että CRM-työkalusi tukee tällaista datan suojeluohjelmaa, eli ostoaietiedon keräämistä.
3. Uudista myynnin roolitus
Ryhmitä myynti uudelleen tai perusta uusi Presales/SDR/BDR/Sales Operations-toiminto ostoaietiedon keräämiseen ja liidien tuotantoon. Tällainen inside sales-tyyppinen myynnin tukitoiminto on varustettu asianmukaisin työkaluin ja sen mittarit eivät liity myynnin clousaamiseen vaan tiedon keräämiseen myyntiprosessin alkupäässä. #salesprocessengineering
4. Ryhmity prospektikohtaisen ostoaietiedon ympärille
Integroi sekä myynti että markkinointi eri kanavista kerätyn ostoaietiedon ympärille. Oikea-aikainen myynnin kontaktointi, jota edeltävät markkinoinnin pohjustavat ABM-toimenpiteet digitaalisissa kanavissa on tyypillinen käyttötapaus ostoaietiedon hyödyntämisessä.
Teksti: Kimmo Luoma
Lisää ostoaietiedosta, sen keräämisestä ja hyödyntämisestä täältä!