Kaikki tunnustavat omien kanavien kautta kerätyn B2B-asiakastiedon, ns. first party datan, merkityksen kasvutavoitteiden saavuttamisessa. www-sivut, markkinointiautomaatio, sosiaalinen media ym. generoivat tällaista dataa myynti-ja markkinointiorganisaatioiden hyödynnettäväksi. Mutta osaavatko organisaatiot hallita, käsitellä ja hyödyntää sitä?

Myyntitiimeillä tai erillisillä myynnin tuki-funktioilla ei monesti ole selkeää prosessia (tai jollain edes kiinnostusta) first party datan laadullistamiseen ja tulosten CRM-kirjaamiseen. Jos jokin toimintatapa onkin, niin tyypillisesti kyseessä on perinteinen, monesti hieman töksähtävä myyntisoitto kiinnostuksen selvittämiseksi. Ja yleensä oletuksena on, että kontaktilla on selkeä tarve tai hanke olemassa, jolloin liidi siirtyy myyntiprosessiin ns. myyntivalmiina liidinä. Mutta entä jos näin ei vielä olekaan? Miten prosessi jatkuu tällaisten liidien osalta?

First party datan laadullistamiseen kannattaa rakentaa selkeä prosessi, joka sisältää sekä valmistelevia toimenpiteitä että selkeän kysymyspatteriston kontaktointia varten. Näin on mahdollista maksimoida käytyjen keskustelujen tuottama hyötytieto myynti- ja markkinointivalmiiden liidien tunnistamiseksi.

Varmista vastaukset ja CRM-kirjaukset 10 kysymykseen:

1. Ostopotentiaali (Lead grading)?

Sisäinen selvitystyö. Täyttääkö tunnistettu tai tunnistautunut kontakti määrittämäsi asiakaskriteerit taustatiedoiltaan; liikevaihto, toimiala, rooli yms?

2. Maturiteetti?

Kontaktin kanssa käydyn keskustelun perusteella tapahtuva luokittelu. Onko kyseessä yritys tai päättäjä, joka on jo aikaisemmin ratkaissut ongelman vastaavalla ratkaisulla (kokenut ostaja tai kilpailuttaja) vai joudutko myös ”opettamaan ostamista”?

3. Nykyinen tapa toimia ja nykykumppanit?

Jatkokysymys edelliseen. Millaisin ratkaisuin ja kenen kanssa kontakti on aikaisemmin ratkaissut asian? Nykykumppaneiden kartoitus oman myynnin ja markkinoinnin viestien valintaa varten.  Oma USP vs. nykyinen kumppani

4. Päättäjät ja muut ostoprosessiin osallistuvat?

Identifoi hankinnassa mukana olevat päättäjät, vaikuttajat ja asiantuntijat. Käytä apuna myös ulkopuolisia tietolähteitä (esim. LinkedIn) ja varmista tiedot vielä kontaktilta. Useiden tuoreiden tutkimusten mukaan B2B-ostoissa on mukana kasvava määrä eri rooleissa olevia henkilöitä

5. Ostoprosessin vaihe?

BANT-analyysi keskustellen. Onko yritys ostoprosessillaan esim. tiedonkeruun tai vaihtoehtojen vertailun vaiheessa? Miten hankinnan prosessi etenee sisäisesti ja ulkoisesti?

6. Päätöksien ajankohta?

Jatkokysymys edelliseen: Miten kontakti arvioi ostoprosessin eri vaiheiden aikatauluja esim. vuosineljänneksen tarkkuudella?

7. Myynti- vai markkinointivalmis liidi?

Sisäinen prosessi: Luokittele käymäsi BANT-keskustelun perusteella reaaliajassa. Onko hanke/tarve ja sen aikataulut tunnistettu? Vai onko liidi vielä esim. varhaisen tiedonkeruun vaiheessa? Luokittelu vaikuttaa ehdottamaasi jatkosteppiin, eli kehotteeseen (CTA).

8. Jatko, CTA?

Varmista, että työkalupakissani on kehotteita sekä myynti- että markkinointivalmiille liideille. Asiakastapaaminen, webinaarikutsu, opas, newsletter-tilaus yms

9. Markkinointilupa (Opt-in)?

Varsinkin markkinointivalmiiden liidien osalta arvokas CTA Pyydä Opt-in-markkinointilupa esim. sähköposti-newsletterin tilauksen muodossa. Muista päättää jokainen markinointivalmiin liidin kanssa käymäsi keskustelu tähän kysymykseen.

10. Uuden yhteydenoton ajankohta?

B2B-ostosyklit ovat pitkiä. Kaikki eivät ole juuri nyt ostoikkunassa. Olennainen keskustelun lopputulos voi olla myös uuden, myynnin kannalta ajankohtaisemman puhelin/Teams-palaverin sopiminen tai soittopyynnön kirjaaminen.

Teksti: Kimmo Luoma